perjantai 25. maaliskuuta 2016

Tavoitteellinen kuntourheilija

Pääsiäistä  kaikille :)

On muuten huikeeta kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä! Joskin en oo viel käynny kaikkia nettikurssin oppitunteja läpi (http://www.typingstudy.com/fi-finnish-2/lesson/1), mutta kyllä tää jo luonnistuu melko hyvin. Oon jo vähintään yhtä nopee ku entisellä tekniikallani!! Hidastavana tekijänä toistaiseksi suuri virheiden määrä.

Kävin eilen salilla. Oli kivaa nostella painoja ja huomasin taas innostuvani, että pitäis harkkapäiväkirjaa alkaa täyttämään! Vähän ehkä ohjelmoimaan omaa liikkumista. Haha, voi kuinka monta kertaa oonkaan innoissani kyhännyt viikko-ohjelman ja täyttänyt viikon kaksi harkkapäiväkirjaa kalenteriin... ja sen jälkeen unohtanut taas urheilla säännöllisesti. Kyllähän mie oon nyt sanotaanko viime kesästä lähtien melko säännöllisesti onnistunut puntilla käymään. Heikki teki mulle saliohjelmia ja se olikin tosi motivoiva tapa kuntoilla! Tein salitreeniä ihan eri tavalla kuin yleisurheiluaikanani, jolloin yhdessä punttitreenissä tehtiin vähän kaikkea, jalkoja painottaen. Nyt toteutin neli- ja kolmijakoisia ohjelmia ja ylävartalon liikkeistä monet tulivat uutena minulle. Kyseinen ohjelmointi myös mahdollisti punttitreenit useamman kerran viikossa.

Ranteen ganglioksi luultu luupatti oikeassa kädessä
Siinä se törröttää...
... ja estää ranteen taivuttamisen ja sitä myöten mm. punnertamisen, käsilläseisonnan ja rinnallevedon. No can do. No ei tuo toinenkaan ranne yhtään paremmin liiku, vanha jännetuppi vihloo edelleen.
Jotenkin tuo hyvä draivi katosi tuossa tammi- helmikuussa ja nyt oon käynny salilla keskimäärin kerran viikkoon. No, pääasia että pysyy yllä tämä omalle keholle arvokas harrastus. Pohjat tuli nostettua lähes nollista kelvolliselle tasolle -siis voimapohjat. Kestävyyspohjat ovatkin jämähtäneet huonoille kantimille.. Jalkapohjan plantaarifaskiitti estää kävelemisen, juoksemisen ja hiihdon. Onneksi Vellamo Melontastadionin puntilta löytyy melonta- ja soutuergo, joista soutaminen on itselle erittäin mieleistä puuhaa! Pyöräiltyäkin on tullut jonkin verran. Kokkokallion ylämäki muuten tuntuu paljon helpommalta polkea ylös kuin pari vuotta sitten, kun akillesvaiva oli romahduttanut liikuntakykyni osittain ja -iloni tyystin!!

Tosiaan, olen huono huoltamaan omaa kehoani. Motivaation virittäminen on jotenkin vaan aina ollut hankalaa. Nyt olis tärkeetä saada jalkapohjat kuntoon, jotta pääsis pian kävelemään ja juoksemaan ja loikkimaan ulos, kun kevätkin puskee päälle. Oih, kuinka tykkäänkään loikkia! Hihi, kyllä mussa asuu ikuinen yleisurheilija. Yksi mitä odotan myös malttamattomana on pukea piikkarit jalkaan ja kirmata tartanilla! Osaisko kukaan muuten kertoa missä mun piikkarit on? Oon hävittänyt ne muuton yhteydessä... Heh, hyvä kun mulla on kuvitelmissa se fiilis kun jaloissa on voimaa ja nopeutta ja kimmoisuutta ja kuinka kevyesti lähtee kinkka-loikka ja kuinka sähäkästi telinelähdöt. Taitaa olla kimmoisuus ja sähäkkyys kaukana tällä hetkellä..

No entäs sitten tämä into alkaa ohjelmoimaan ja tekemään? Miksi se aina lopahtaa? Varmasti siksi, että ei ole mitään tavoitetta. "Kohotanpa vaan kuntoa ja olen kohta vahvempi ja nopeampi", riittääkö se? Toisaalta ei oo mitään porukkaa jonka kanssa treenais. Eikä myöskään sitä päättäväisyyttä jota tarvitaan niinä hetkinä, kun fiilis ei kannusta pukemaan trikoita jalkaan juuri sillä hetkellä. Miksi tarviskaan jos en kuitenkaan oo tavoitteellinen kilpaurheilija? Hmm... tavoitteen asettelu taitaa ratkaista aika paljon. Sen jälkeen tulee päättäväisyys. Mulle oikea juttu ois olla tavoitteellinen kuntourheilija läpi elämän, etenkin vanhana, sillä jos ennusmerkit pitää paikkansa niin nää nivelet ei kestä kasassa ilman jumppaa ja hyvää tukilihaksistoa. Jos en pysty olemaan päättäväinen nyt, pystynkö olemaan sitä vanhana? Jos nyt luovutan kipeän ruumiinosan takia, toiminko muka eri tavalla vanhana?

Think about that, Senja!

Oon mie nyt ainakin leukoja vedelly. Alotin vuoden vaihteessa sellasen, et joka päivä vähintään 10 leukaa. Saa jäädä joiltakin päiviltä välistä, mut sit pitää kuroa kiinni muina päivinä! Tammikuu oli hyvä (404 leukaa), helmikuussa jäätiin tavoitteesta (215 leukaa) ja maaliskuulle vois vielä ottaa loppukirin ;)